ALOITUSTEKSTI
 

Muuramen kirkon kirkkotekstiilit

Alvar Aallon suunnitteleman Muuramen kirkon peruskorjaus merkitsi myös kirkkotekstiilien uusimista, koska alttari palautettiin alkuperäisen muotoonsa. Kirkkotekstiilien suunnittelun ja valmistamisen sai tehtäväkseen jyväskyläläinen tekstiilitaiteilija Aino Kajaniemi (s. 1955).

Muuramen kirkko ei ollut Aino Kajaniemelle ennestään tuttu. Tutustumisen jälkeen hän ihastui entisöityyn kirkkoon ja oman säväyksensä tekstiilien suunnittelulle antoi tietysti se, että kirkon on suunnitellut Alvar Aalto. Kirkkosalin katto toi sinisen värin. Tekstiilien suunnittelu perustui kristilliseen symboliikkaan, kirkon arkkitehtuuriin sekä värimaailmaan.

Muuramen kirkon muut liturgiset värit ovat punainen, vihreä, musta ja valkoinen. Tyylillisesti kirkko edustaa 1920-luvun klassismia sekä 1930-luvun funktionalismia. Uusien kirkkotekstiilien avulla kirkkosaliin haluttiin tuoda myös nykyaika. Tekstiilit on sommiteltu selkeästi, sillä se sopii näiden tyylisuuntien rinnalle. Nykyaika puolestaan näkyy sommittelun epäsymmetrisyytenä ja kuvallisten elementtien yllättävissä rajauksissa”, Aino Kajaniemi kertoo.

Muuramen kirkon liturgisten tekstiilien kokonaisuus käsittää 54 tekstiiliä, viiden liturgisen värin sarjan sekä pöytäliinat ja kolehtihaavit. Kirkkotekstiilien värisävyihin vaikuttivat kirkon pintojen sekä alttarimaalauksen vahva värimaailma. Perinteisen violetin sarjan sijaan päädyimme siniseen kirkkosalin ultramariininsinisen katon vuoksi, Kajaniemi kertoo. Se korvasi violetin paastonajan värinä.

Ruusu-teema tuotiin kirkon sisätiloihin. Alvar Aalto suunnitteli Muuramen kirkon länsipuolelle palamuurin ympäröimän ruusutarhan muistuttamaan Italiasta – se on Aallon mukaan kappale paratiisia. Monista yrityksistä huolimatta ruusuja ei saatu menestymään Tekstiileissä ruusu-teemaa haluttiin vaalia, sillä se on Jeesuksen äidin Marian kukka. Ruusu esiintyy tekstiileissä kultaisena, valkoisena sekä punaisena kukkana, lehtinä, juurina sekä piikikkäänä orjantappurana.

Tekstiilit ovat pellavaa ja villaa. Kajaniemi on käyttänyt kutomisessa pysty- ja loimikangaspuita. Kultalankaa on tuotu Intiasta ja Virosta. Tytär Aura Kajaniemi on kaavoittanut, leikannut ja ommellut kankaat. Aura Kajaniemi on taiteen maisteri. Äidillä ja tyttärellä on ollut myös yhteisnäyttelyjä.

Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1983 valmistuneella Aino Kajaniemellä on runsaasti kokemusta kirkkotekstiilien suunnittelusta ja toteuttamisesta; hän on muun muassa suunnitellut kirkkotekstiilit Taulumäen, Palokan ja Vaajakosken kirkkoihin sekä Kirkon koulutuskeskuksen kappeliin.

Kajaniemi on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu tekstiilitaiteilija. Muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamo ry nimitti hänet vuoden 2010 tekstiilitaiteilijaksi, Jyväskylän kaupunki myönsi hänelle vuoden 2010 kulttuuripalkinnon ja Suomen valtio on myöntänyt hänelle kaksi 5-vuotista apurahaa.

Lähde: Muuramelainen Nro 16, 2018

Simo Lampela

 

Kirkkotekstiilien värit

Vihreä

Vihreä on toivon väri, iankaikkisen elämän väri ja kasvun ja arjen väri.  Sitä käytetään kaikkina niinä kirkkovuoden aikoina, joita varten ei ole määrätty muuta liturgista väriä. Vihreä on tavallisin liturginen väri.

Antependium:

Kala on Kristus symboli koska sitä tarkoittavan kreikankielisen sanan ikhthys kirjaimet ovat samat kuin alkukirjaimet Iesous Khristos Theou Hyios Sooter (Jeesus Kristus, Jumalan Poika, Vapahtaja).

Kultainen ruusu kuvaa Kristuksen täydellisyyttä.

 

Kirjaliina:

5 sorminen lehti kuvaa Kristuksen viittä haavaa.

IC XC NI KA, Jeesus ja Kristus sanojen alku ja loppukirjaimet. Ne sisältävät viestin, Jeesus Kristus voittaa.

 

Valkoinen

Valkoinen on ilon, kiitoksen, puhtauden ja autuuden väri. Se on myös Jumalan, Kristuksen, taivaan enkelien ja pyhien symboli. Sitä käytetään kirkkovuoden suurissa juhlissa: jouluna ja pääsiäisenä.

Antependium:

Ympyrä on Jumalan ja taivaan, täydellisyyden vertauskuva.

 Jumalan valo esiintyy pyhimyskehien valoseppeleissä: nimbus, sädekehä.

 Kultainen ympyrä on myös aurinko ja kultainen rengas sormus on loppumattomuuden ja ikuisuuden vertauskuva.

 Antependiumin numerosymboliikka: yksi, luojajumala alkuykseytenä ja kaksitoista apostolia.

Luther selittää Luther ruusun väriä että ruusun tulee olla valkoinen, koska se on enkelien väri.  Ruusu on myös taivaan kuningattaren Marian vertauskuva.

 

Kirjaliina:

Alfa ja omega, Kristus on A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.

Kultainen ruusu kuvaa Kristuksen täydellisyyttä.

Kasukka:

Kultainen ruusu kuvaa Kristuksen täydellisyyttä.

3 sorminen lehti kuvaa Jumalan kolminaisuutta ja Kasvien maasta nousemisessa on nähty vertauskuva maailmojen syklisestä toistumisesta ja ylösnousemuksesta tai jälleensyntymisestä kuoleman jälkeen.

 

 

Kirjaliina:

Kultainen ruusu kuvaa Kristuksen täydellisyyttä. Pyhimyskehä, nimbus, yhdistettynä latinalaiseen ristiin.

 

Kalkkiliina:

IHS, Iesus Hominun Salvator (Jeesus ihmisten pelastaja). Viisihaarainen lehti symboloi Kristuksen viittä haavaa.

 

Bursa:

Sydän merkitsee sisäistä ihmistä tai ihmisen sisintä. Ihminen katsoo ulkokuorta mutta Herra näkee sydämeen. Kristus asuu teidän sydämissänne kun te uskotte. Sydän on kristillisen symboliikan keskeisimpiä sanoja. Sydän ilmaisee rakkautta Jumalaan, Jumalan rakkauden hedelmänä syntyvää rakkautta lähimmäiseen. Jeesuksen sydän kuvaa rakkautta syntisiin.

 

Kasukka:

Juuri edustaa pysyvyyttä, jatkuvuutta ja kasvun mahdollisuutta. Kasvien maasta nousemisessa on nähty vertauskuva maailmojen syklisestä toistumisesta ja ylösnousemuksesta tai jälleensyntymisestä kuoleman jälkeen.

Ehtoollisopissa leipä ja viini ovat Kristuksen ruumis ja veri. Vapahtajan kyljestä vuoti verta ja vettä, kun se puhkaistiin keihäällä

 

Stolat:

P X Kristus monogrammi, Kristuksen nimen kaksi kreikkalaista alkukirjainta (P=rho ja X = khi eli kh).

Ympyrä on Jumalan ja taivaan, täydellisyyden vertauskuva.

Ruusun piikikäs varsi kuvastaa orjantappurakruunua, Kristuksen kärsimyksen vertauskuvaa. Veri, jokainen pisara Kristuksen verta on kuin lehti hänen kärsimyksensä ruusussa ja Kristuksen viisi haavaa ovat hänen kärsimyksensä viisi ruusua.

Sininen (violetti)

Sininen on katumuksen, parannuksen, odotuksen ja syntien tunnustamisen väri. Sitä käytetään pääsiäistä edeltävänä paastonaikana sekä joulun edellä adventtiaikana.

Antependium:

Orjantappurakruunu on Kristuksen kärsimyksen vertauskuva. Kolmihaarainen lehti kuvaa pyhää kolminaisuutta.

 

Kirjaliina:

Kultainen ruusu kuvaa Kristuksen täydellisyyttä.

Tiimalasi on katoavaisuuden ja ajan kulumisen, joskus myös kuoleman vertauskuva.

 

Kalkkiliina:

Valkoinen ruusu symboloi Marian neitsyyttä. Luther selittää Luther ruusun väriä että ruusun tulee olla valkoinen, koska se on enkelien väri.

Kala on Kristus symboli koska sitä tarkoittavan kreikankielisen sanan ikhthys kirjaimet ovat samat kuin alkukirjaimet Iesous Khristos Theou Hyios Sooter (Jeesus Kristus, Jumalan Poika, Vapahtaja).

 

Bursa:

IHS, Iesus Hominun Salvator (Jeesus ihmisten pelastaja).

Ympyrä on Jumalan ja taivaan, täydellisyyden vertauskuva. Ympyrän sisällä on Pyhän Andreaan risti sekä tasasivuinen kreikkalainen risti.

 

Kasukka:

Viisi leipää ja kaksi kalaa esiintyy kertomuksessa viidentuhannen ihmisen ruokkimisesta.

Kultaiset säteet viittaavat valon säteisiin. Valo on Jumalan, Jumaluuden ja henkisyyden vertauskuva.

Neljä valonsädettä kuvaa neljää evankelistaa ja neljää ilmansuuntaa, kaksitoista sädettä viittaa apostoleihin.

 

Stolat:

Yhdeksän lehteä pohjaa lukuun kolme, pyhään kolminaisuuteen.

Kultainen ruusu kuvaa Kristuksen täydellisyyttä ja valkoinen ruusu on taivaan kuningattaren Marian vertauskuva.

Musta

Musta on murheen, surun, katoavaisuuden ja kuoleman väri. Ainoat kirkkovuoden päivät, jolloin sitä käytetään, ovat pitkäperjantai ja sitä seuraava lauantai.

 

Antependium:

P X Kristus monogrammi, Kristuksen nimen kaksi kreikkalaista alkukirjainta (P=rho ja X = khi eli kh).

Valkoinen ruusu on monissa taruissa ja legendoissa ollut kuoleman symboli. Ruusu on myös taivaan

kuningattaren Marian vertauskuva. Ruusu ilmaisee Marian äidinrakkautta ja hänen tuskiaan, joista suurin on oman pojan ristinkuolema. Valkoinen ruusu symboloi Marian neitsyyttä.

Luther selittää Luther ruusun väriä että ruusun tulee olla valkoinen, koska se on enkelien väri. Kultainen ruusu kuvaa Kristuksen täydellisyyttä. Antependiumin ruusussa Neitsyt Marian ja Kristuksen ruusujen värit yhdistyvät.

 

Kirjaliina:

INRI, Iesus Nazarenus Rex Iudaeorum, Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas. Teksti Jeesuksen ristin yläpuolella.

Orjantappurakruunu on Kristuksen kärsimyksen vertauskuva.

Perhonen, vanhoissa hautakivissä tavataan kuoleman symbolina. Perhosen kreikkalaisen nimityksen (psyché) mukaisesti se on tulkittu ”sielun eläimeksi”, joka kuljettaa kuolleen ihmisen sielun tuonpuoleisuuteen. Perhosen kehitysvaiheet ovat ihmisen elinkaaren vertauskuva.

 

Stolat:

IHS , Iesus Hominun Salvator (Jeesus ihmisten pelastaja).

P X Kristus monogrammi, Kristuksen nimen kaksi kreikkalaista alkukirjainta (P=rho ja X = khi eli kh).

Alfa ja omega, Kristus on A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.

Ympyrä on Jumalan ja taivaan, täydellisyyden vertauskuva.

Kolme ruusua on pyhän kolminaisuuden vertauskuva.

Juuret edustavat pysyvyyttä, jatkuvuutta ja kasvun mahdollisuutta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kredenssipöydän liinat

 

Kyyhkynen, evankeliumien kertomuksessa Jeesuksen kasteesta hänen päänsä päälle laskeutuva kyyhkynen on Pyhän Hengen symboli. Hautasymbolina kyyhkynen on sielun lintu.

Karitsa, Johannes Kastaja viittaa Jeesukseen ”Jumalan Karitsana” (Agnus Dei) joka ottaa pois maailman synnin. Uhrilammas on marttyyriuden vertauskuva.

Kotka on Johanneksen symboli, samoin kuolleista nousseen Kristuksen metafora.

Mehiläinen, keväällä heräävä mehiläinen on ylösnousemuksen vertauskuva. Mehiläisiä pidetään myös seurakuntalaisen symbolina.

 

Haavit

Neljässä haavissa on kussakin eri symboli. Kuvioita yhdistää ympyrämuoto. Ympyrä on Jumalan ja taivaan, täydellisyyden vertauskuva. Tässä yhteydessä se voi nähdä viittauksen myös rahaan.

 

Tasasivuinen kolmio on kolminaisuuden symboli: Jumala, Poika ja Pyhä Henki.

 

Risti edustaa Jeesuksen ristinkuoleman kärsimystä seuranneen ylösnousemuksen kautta kristityille voittoa, toivoa ja elämää.

 

Viisiosainen kasviaihe viittaa Lutherin ruusuun.

 

Elämänpuuristi, haararistin muunnos on elämänpuu, jonka hedelmät antavat ihmiselle ikuisen elämän.